Suomen tuulivoimateho on noussut ennätyslukemiin, ja vahva tuulituotanto painoi sähkön hinnan poikkeuksellisen alas kesällä 2026. Avaan numerot keittiönpöydän ääressä ja katson, mitä tämä tarkoittaa tavalliselle kotitaloudelle.
Asuntomarkkinat ovat sekasortoa, mutta viime aikoina yhtä kiinnostavaa numeropeliä on käyty aivan toisaalla, sähköverkossa. Tuulivoima on kasvanut Suomessa niin nopeasti, että se on alkanut muuttaa koko sähkömarkkinaa. Yritän tässä avata tuoreimmat luvut niin kuin tekisin sen keittiönpöydän ääressä, kahvikupin vierellä.
Ennätyksellinen tuulivoimateho
Aloitetaan ennätyksestä, sillä sellainen tehtiin aivan hiljattain. Marraskuussa 2025 tuulivoimatuotanto ylsi Suomessa peräti 7 427 megawattiin, mikä oli uusi huipputaso. Tällaiset luvut olisivat olleet muutama vuosi sitten lähes mahdottomia ajatella, mutta nyt ne ovat osa arkista sähköjärjestelmän todellisuutta.
Kapasiteetti kasvaa vauhdilla
Ennätys ei ole sattumaa, vaan seurausta rajusta rakentamisesta. Suomen tuulivoimateho nousi vuoden 2025 aikana 8 224 megawatista 9 295 megawattiin. Kasvua kertyi siis reilusti yhden vuoden sisällä, ja se kertoo, kuinka voimakkaasti tuulivoimaan on Suomessa panostettu sekä sijoittajien että energiayhtiöiden toimesta.
Aurinkovoimakin nousee
Tuuli ei ole ainoa kasvava tuotantomuoto. Myös aurinkovoiman teho kasvoi selvästi, 1 109 megawatista 1 512 megawattiin saman vuoden aikana. Vaikka aurinkovoima on Suomen oloissa vielä tuulta pienempi tekijä, sen nopea kasvu kertoo laajemmasta muutoksesta koko maan energiantuotannon rakenteessa.
Markkinaehtoista rakentamista
Erityisen kiinnostavaa on se, että tuulivoiman rakentaminen etenee pitkälti markkinaehtoisesti, sekä maalla että merellä. Uutta kapasiteettia tulee lisää vuosittain ilman, että jokaista hanketta tarvitsee erikseen tukea. Se on merkki siitä, että tuulivoima on kypsynyt aidosti kilpailukykyiseksi tavaksi tuottaa sähköä.
Poikkeuksellisen kaksijakoinen vuosi

Kaikki tämä näkyy suoraan hinnoissa, ja vuosi 2026 on ollut tässä suhteessa poikkeuksellisen kaksijakoinen. Alkuvuosi ja loppuvuosi ovat näyttäneet aivan eri numeroita, mikä on tehnyt sähkön hinnan seuraamisesta melkoista vuoristorataa niin asiantuntijoille kuin tavallisille kuluttajillekin.
Kylmä alkuvuosi nosti hintoja
Vuoden alku oli kylmä ja vähäsateinen, ja se näkyi suoraan lompakossa. Kun pakkaset kiristyivät ja vesivarat olivat niukat, sähkön hinta nousi tuntuvasti. Tällaisina hetkinä huomaa, kuinka herkästi sää ja luonnonolot heiluttavat sitä summaa, joka lopulta kilahtaa kodin sähkölaskuun.
Vesi ja tuuli painoivat hinnat alas
Kevät ja kesä käänsivät tilanteen päälaelleen. Runsaat vesivarastot ja vahva tuulivoimatuotanto painoivat hintatason poikkeuksellisen alas. Kun tuulee kunnolla ja vesialtaat ovat täynnä, sähköä on tarjolla runsaasti ja edullisesti, ja se tuntuu heti myös kuluttajien kukkarossa positiivisella tavalla.
Aurora tasaa hintoja
Hintojen tasaamisessa auttaa myös uusi infrastruktuuri. Suomen ja Pohjois-Ruotsin välinen Aurora-siirtoyhteys nosti siirtokapasiteetin 1 200 megawatista 1 900 megawattiin. Parempi yhteys naapuriin tarkoittaa, että sähköä voidaan siirtää joustavammin sinne, missä sitä tarvitaan, ja hintapiikit tasoittuvat molemmilla puolilla rajaa.
Mitä tämä tarkoittaa kotitaloudelle
Mutta mitä kaikki nämä megawatit tarkoittavat tavallisen perheen kannalta? Käytännössä sitä, että edullisen sähkön jaksot voivat tuoda selvää helpotusta kuukausibudjettiin. Pörssisähkösopimuksen valinneet ovat päässeet hyötymään halvoista tunneista, kun taas kiinteän hinnan valinneet maksavat tasaisempaa mutta usein hieman korkeampaa hintaa.
Halpa sähkö ei ole itsestäänselvyys
On kuitenkin syytä muistaa, ettei edullinen sähkö ole taattua. Sen hinta riippuu yhä vahvasti säästä, sillä tyyni ja kylmä jakso voi nostaa hinnat nopeasti takaisin ylös. Juuri tämä vaihtelu tekee sähkön hinnasta niin arvaamattoman, ja siksi sen seuraaminen kannattaa pitää osana oman talouden suunnittelua.
Tuulivoiman varjopuolet
Tuulivoimalla on myös kääntöpuolensa, joita ei pidä unohtaa. Koska tuotanto vaihtelee tuulen mukaan, järjestelmä tarvitsee joustavaa säätövoimaa ja hyviä siirtoyhteyksiä tasapainon ylläpitämiseksi. Ilman näitä tukirakenteita pelkkä tuulivoiman määrä ei riitä takaamaan vakaata ja luotettavaa sähkönsaantia ympäri vuoden.
Katse tulevaan
Kokonaisuutena suunta näyttää kuitenkin selvältä. Tuulivoima on noussut Suomen sähköjärjestelmän keskeiseksi tekijäksi, ja sen kasvu jatkuu todennäköisesti myös lähivuosina. Kuluttajalle tämä voi tarkoittaa entistä edullisempia sähköjaksoja, kunhan muistaa, että hinta heiluu yhä sään tahdissa keittiönpöydältä katsottuna.

Keep subscribing to Maria KoskinenHer next filing reaches you the moment it publishes, on her own subdomain.
Subscribe
