Suomi rakentaa kvanttiteknologian kärkeen: 300 kubitin jättiläinen nousee Espooseen

Suomi on nousemassa hiljaisesti mutta hyvin määrätietoisesti kohti kvanttiteknologian maailmanlaajuista kärkeä. Maahan rakennetaan parhaillaan huippuluokan kvanttitietokoneita, jotka voivat mullistaa tavan, jolla kaikkein monimutkaisimpia laskennallisia ongelmia ratkaistaan. Kyse ei ole kaukaisesta tulevaisuudesta, vaan konkreettisista hankkeista, joiden aikataulut ja luvut kertovat kunnianhimon todellisesta mittakaavasta.

Kaksi huippuluokan kvanttitietokonetta

Koko hankkeen ytimessä on kahden erillisen laitteen muodostama kokonaisuus. Julkaistujen tietojen mukaan yritys IQM Quantum Computers voitti VTT:n järjestämän kilpailutuksen ja toimittaa Suomeen sekä 150 kubitin että 300 kubitin suprajohtavan kvanttitietokoneen. Näistä ensimmäinen, 150 kubitin laite, on määrä saada valmiiksi vuoden 2026 puolivälissä, kun taas järeämpi 300 kubitin versio valmistuu vasta vuonna 2027.

Suuremman laitteen mittakaava on kansainvälisestikin varsin poikkeuksellinen. Julkaistujen tietojen mukaan 300 kubitin järjestelmässä on eniten hankittuja suprajohtavia kubitteja missään päin koko maailmaa, kuten VTT:n kilpailutuksen projektipäällikkö Piia Konstari on todennut. Tämä asettaa Suomen aivan alan teknologisen kehityksen eturintamaan ja herättää huomiota myös maan rajojen ulkopuolella.

70 miljoonan euron panostus

Näin mittava ja vaativa hanke edellyttää luonnollisesti myös merkittävää rahoitusta. Julkaistujen tietojen mukaan VTT sai vuonna 2024 valtiolta peräti 70 miljoonan euron erityisavustuksen kvanttitietokoneen kehittämistä varten. Tämä huomattava julkinen panostus kertoo siitä, kuinka strategisesti tärkeänä Suomi pitää kvanttiteknologian kehittämistä ja siihen liittyvän huippuosaamisen rakentamista kotimaassa.

Hankkeen hyödyt eivät suinkaan jää pelkästään tutkijoiden ulottuville. Julkaistujen tietojen mukaan käyttöön avataan pilvipalvelu, jonka kautta sekä tutkijat että yritykset pääsevät hyödyntämään laitteiden laskentatehoa. Lisäksi tietyt ehdot täyttäville yrityksille ja yliopistoille myönnetään maksutonta kvanttilaskenta-aikaa, ja sopimukseen sisältyy myös kahden vuoden mittainen ylläpitojakso valmistumisen jälkeen.

Osa laajempaa ekosysteemiä

Uudet laitteet eivät suinkaan synny tyhjiöön, vaan osaksi jo entuudestaan kasvavaa kokonaisuutta. Raporttien mukaan Aalto-yliopistossa on jo täydessä toiminnassa 20 kubitin järjestelmä, joka on samalla IQM:n neljäs Suomeen toimittama kvanttitietokone. Tämä on merkittävä virstanpylväs maan nopeasti laajenevalle kvanttiteknologian ekosysteemille ja selkeä osoitus pitkäjänteisestä kehitystyöstä.

Myös suuremman hankkeen käytännön toteutus etenee tällä hetkellä ripeää vauhtia. Julkaistujen tietojen mukaan 150 kubitin laitteen rakentaminen alkoi jo syyskuussa, ja koko laajaa projektia hallinnoidaan VTT:n Espoon päätoimipisteestä käsin. Kilpailutus käynnistyi jo kesäkuussa 2024, toimittaja valittiin maaliskuussa 2025, ja sopimus on voimassa aina vuoden 2027 loppuun saakka.

Miksi kvanttitietokoneet ovat tärkeitä

Miksi tällaisiin laitteisiin sitten kannattaa panostaa näin voimakkaasti ja pitkäjänteisesti? Kvanttitietokoneet kykenevät ratkaisemaan tietynlaisia äärimmäisen monimutkaisia ongelmia huomattavasti tavallisia tietokoneita nopeammin. Ne avaavat aivan uusia mahdollisuuksia esimerkiksi materiaalien tutkimuksessa, lääkekehityksessä ja monimutkaisten järjestelmien mallintamisessa, joita perinteisellä laskennalla ei ole mielekästä toteuttaa.

Suomen nousu kvanttivaltioksi

Kaiken tämän myötä Suomi asemoituu yhä selvemmin yhdeksi Euroopan johtavista kvanttiteknologian maista. Julkaistujen tietojen mukaan yhdistelmä kunnianhimoisia tavoitteita, vahvaa julkista rahoitusta ja kotimaista huippuosaamista luo vankan pohjan, jonka varaan koko alan tulevaisuutta voidaan rakentaa. Pieni maa on siis nousemassa yllättävän suureen rooliin kiristyvässä globaalissa teknologiakilpailussa.

Menestyksen taustalla vaikuttaa ennen kaikkea tiivis yhteistyö eri toimijoiden välillä. IQM:n kaltainen yritys, VTT:n kaltainen tutkimuslaitos ja Aalto-yliopiston kaltaiset korkeakoulut muodostavat yhdessä ekosysteemin, jossa osaaminen ja resurssit yhdistyvät saumattomasti. Juuri tämä tiivis kytkös tutkimuksen ja yritysmaailman välillä on osoittautunut monissa maissa ratkaisevaksi kvanttiteknologian edistämisessä.

Tulevaisuuden näkymät

Katse on nyt vahvasti tulevissa vuosissa ja niiden mukanaan tuomissa mahdollisuuksissa. Julkaistujen tietojen mukaan 300 kubitin laitteen valmistuminen vuonna 2027 tulee olemaan koko hankkeen todellinen huipentuma. Sitä ennen 150 kubitin järjestelmä ehtii jo osoittaa käytännössä, mihin suomalainen kvanttiosaaminen todella pystyy ja millaisia uusia sovelluksia se voi mahdollistaa.

Suomen tarina osoittaa, että kärkipaikkoja kovassa globaalissa teknologiakilpailussa voi tavoitella myös pienestä maasta käsin, kun tahtoa ja osaamista löytyy riittävästi. Kvanttitietokoneiden rakentaminen Espooseen on rohkea veto, joka voi kantaa hedelmää vielä pitkälle tulevaisuuteen. Nähtäväksi jää, kuinka korkealle Suomi lopulta kiipeää tällä uuden teknologian huimalla rintamalla.