Suomi kiinnostaa datakeskusjättejä, vaikka sähkövero nousee

Suomi on nousemassa yhdeksi Euroopan houkuttelevimmista paikoista datakeskuksille. Maailman suurimmat teknologiajätit ovat viime vuosina suunnanneet katseensa pohjoiseen, ja niiden investoinnit ovat tuoneet Suomeen miljardien eurojen hankkeita, jotka muokkaavat maan taloutta ja energiajärjestelmää.

Datakeskukset ovat valtavia palvelinsaleja, joissa käsitellään ja säilytetään verkon tietoa. Niiden kysyntä on kasvanut voimakkaasti, kun pilvipalvelut ja uudet teknologiat lisäävät laskentatehon tarvetta. Tässä kansainvälisessä kilpailussa Suomella on tarjottavanaan useita merkittäviä valtteja.

Suomen vahvuudet

Suomen suurin etu on viileä ilmasto. Kun keskilämpötila on noin 4,6 astetta, palvelimia voidaan jäähdyttää suoraan ulkoilmalla suuren osan vuodesta, mikä säästää energiaa. Lisäksi maassa on tarjolla edullista sähköä, josta yli puolet tuotetaan uusiutuvilla energiamuodoilla.

Suuret toimijat

Suomeen on saapunut vaikuttava joukko kansainvälisiä toimijoita. Google on rakentanut datakeskustaan Haminaan, Microsoftilla on hankkeita muun muassa Espoossa, Kirkkonummella ja Vihdissä, ja Meta suunnittelee keskusta Iihin. Myös AWS ja TikTok ovat mukana suurin investoinnein Kouvolassa ja Lahdessa.

Sähkövero nousee

Alan näkymiin toi kuitenkin muutoksen veropäätös. Hallitus päätti siirtää datakeskusten sähköveron ylempään veroluokkaan I 1. heinäkuuta 2026 alkaen. Aiemmin kriteerit täyttävät keskukset kuuluivat alempaan veroluokkaan II. Uudistuksen arvioidaan kasvattavan verotuottoja noin 47 miljoonalla eurolla vuodessa.

Google jäädytti hankkeita

Veropäätös sai välittömiä seurauksia. Lokakuussa 2025 Google jäädytti suunnitelmansa Kajaanissa ja Muhoksessa juuri veroratkaisun vuoksi. Yhtiön maajohtajan mukaan Google oli pettynyt hallituksen päätökseen, joka heikensi Suomen houkuttelevuutta uusien investointien kohteena tulevaisuudessa.

Kaikki investoinnit eivät kuitenkaan pysähtyneet. Samaan aikaan Google jatkaa Haminan datakeskuksensa laajentamista ja panostaa noin miljardi euroa jo seitsemänteen laajennusvaiheeseen. Tämän myötä yhtiön kokonaisinvestoinnit Haminaan nousevat yli 4,5 miljardiin euroon.

Hukkalämpö hyötykäyttöön

Yksi kiinnostavimmista kehityskuluista liittyy datakeskusten tuottamaan hukkalämpöön. Fortum ja Microsoft rakentavat yhdessä hanketta, jota on arvioitu maailman suurimmaksi hukkalämmön talteenottoprojektiksi. Sen lämpöpumppulaitokset käynnistyivät tuotannossa toukokuussa 2026.

Ideana on, että keskusten tuottama lämpö ei valu hukkaan vaan syötetään kaukolämpöverkkoon koteja lämmittämään. Hankkeen arvioidaan palvelevan lopulta noin 250 000 kaukolämmön käyttäjää, mikä muuttaa merkittävästi datakeskuksen roolia energiajärjestelmässä.

Mahdollisuudet ja jännitteet

Datakeskusbuumiin liittyy sekä mahdollisuuksia että jännitteitä. Investoinnit tuovat maahan rahaa, työpaikkoja ja osaamista, ja hukkalämmön hyödyntäminen voi tuoda lisähyötyjä. Toisaalta keskusten suuri sähkönkulutus ja verotukseen liittyvät kysymykset herättävät jatkuvaa keskustelua.

Suomen kannalta kyse on tasapainoilusta. Maan on löydettävä keino houkutella arvokkaita investointeja samalla, kun se kerää kohtuulliset verotulot ja huolehtii sähköjärjestelmän toimivuudesta. Tulevat vuodet näyttävät, kuinka hyvin tämä yhtälö saadaan lopulta ratkaistua.

Suomen digitaalinen tulevaisuus

Kaiken kaikkiaan datakeskukset ovat nousseet keskeiseksi osaksi Suomen taloutta ja digitaalista tulevaisuutta. Vaikka sääntely ja verotus tuovat oman jännitteensä, maan luontaiset vahvuudet pitävät sen edelleen varteenotettavana kohteena alan globaaleille jättiläisille myös jatkossa.