Viinin ylitarjonta: miksi kulutus laskee neljättä vuotta putkeen

Viini on kuulunut länsimaiseen ruokapöytään ja juhlaan tuhansien vuosien ajan. Silti maailmalla juodaan sitä nyt yhä vähemmän. Toimialaa ravistelee hiljainen mutta sitkeä kriisi, jossa perinteikäs juoma joutuu miettimään paikkaansa uudelleen muuttuvassa maailmassa ja sukupolvien vaihtuessa.

Neljäs peräkkäinen laskuvuosi

Kansainvälisen viinijärjestön OIV:n tuoreiden lukujen mukaan maailman viininkulutus laski vuonna 2025 noin 2,7 prosenttia ja päätyi 208 miljoonaan hehtolitraan. Kyseessä oli jo neljäs peräkkäinen laskuvuosi, ja pidemmällä aikavälillä kulutus on supistunut noin 14 prosenttia vuodesta 2018 lähtien.

Lasku ei rajoitu yhteen maahan. Jopa Yhdysvallat, joka on yksi maailman suurimmista viinimarkkinoista, on juonut selvästi aiempaa vähemmän. Yksi merkittävimmistä yksittäisistä syistä on Kiina, jonka viinin kysyntä on hiipunut jo vuodesta 2018 alkaen ja jättänyt aukon koko maailmanmarkkinaan.

Miksi lasi jää täydemmäksi

Syitä laskuun on monia, ja ne kietoutuvat toisiinsa. Nuoremmat sukupolvet juovat alkoholia selvästi vanhempiaan vähemmän, ja terveystrendit ovat saaneet monet harkitsemaan tarkemmin, kuinka usein lasi ylipäätään täytetään. Viinistä on tullut monelle harvinaisempi ja harkitumpi valinta.

Näiden rakenteellisten tekijöiden rinnalla vaikuttavat myös suhdanteet. Kohonnut inflaatio ja heikentynyt ostovoima ovat leikanneet kulutusta, samoin talouden epävarmuus. Kun rahaa on vähemmän käytettävissä, viinipullo on juuri sellainen ylellisyys, josta monessa taloudessa tingitään ensimmäisenä.

Kellarit pursuavat ylituotannosta

Samaan aikaan kun kysyntä hiipuu, tarjontaa riittää yllin kyllin. Viiniala on paininut ylituotannon kanssa jo yli vuosikymmenen ajan. Arvioiden mukaan maailmassa on tuotettu vuodesta 2012 lähtien keskimäärin lähes kolme miljardia litraa enemmän viiniä vuodessa kuin mitä on saatu myytyä ja juotua.

Ylitarjonta koettelee erityisesti halvempaa viiniä, jonka kysyntä on hiipunut nopeimmin. Tuottajat istuvat täysien kellarien äärellä, ja monin paikoin viiniköynnöksiä on jouduttu jopa raivaamaan pois. Esimerkiksi Euroopassa on maksettu tukia siitä, että viljelijät poistaisivat osan viinitarhoistaan kokonaan.

Vähemmän mutta parempaa

Kaikki kehitys ei kuitenkaan ole synkkää. Vaikka juodun viinin määrä laskee, sen arvo ei välttämättä laske samaa tahtia. Kuluttajat ovat siirtymässä kohti niin sanottua premiumisaatiota, jossa ostetaan harvemmin mutta laadukkaampaa ja kalliimpaa viiniä silloin, kun sitä ylipäätään ostetaan.

Esimerkiksi Yhdysvalloissa myydyn viinin määrän odotetaan pysyvän vuonna 2026 jokseenkin ennallaan, mutta markkinan arvon arvioidaan silti kasvavan muutaman prosentin. Kasvu tulee lähes kokonaan hintojen noususta ja laadukkaammista pulloista, ei suuremmasta juodusta määrästä.

Tullit ja epävarmuus

Markkinaa ovat viime aikoina heiluttaneet myös yllättävät tullit. Äkilliset tullimuutokset ovat sekoittaneet tuontiviinien hinnoittelua ja tehneet suunnittelusta vaikeaa niin maahantuojille kuin kauppiaillekin. Geopoliittiset jännitteet ja toimitusketjujen häiriöt ovat lisänneet epävarmuutta entisestään.

Mitä tämä tarkoittaa Suomessa

Suomessa lähes kaikki viini on tuontitavaraa, joten maailmanmarkkinan liikkeet näkyvät ennen pitkää myös kotimaisissa hyllyissä. Ylitarjonta voi paikoin laskea hintoja, mutta samaan aikaan tullit, kuljetuskustannukset ja premiumisaatio painavat toiseen suuntaan, mikä tekee lopputuloksesta vaikeasti ennustettavan.

Myös suomalaisten juomatavat muuttuvat samaan tahtiin muun maailman kanssa. Yhä useampi valitsee laatua määrän sijaan, ja alkoholittomien viinien suosio kasvaa tasaisesti. Viini ei ole katoamassa mihinkään, mutta sen rooli arjessa ja juhlassa on selvästi muuttumassa aiempaa harkitummaksi.

Toimiala sopeutuu

Kaiken keskellä viiniala etsii kuumeisesti uusia suuntia. Alkoholittomat vaihtoehdot, uudet käyttötilanteet ja nuorempien kuluttajien houkuttelu ovat nousseet keskeisiksi keinoiksi vastata muuttuvaan kysyntään. Vuosi 2026 näyttääkin olevan enemmän sopeutumisen kuin nopean toipumisen aikaa koko toimialalle.