Suomen talous kääntyy vihdoin nousuun, ja tuoreet ennusteet antavat aihetta varovaiseen toiveikkuuteen

Usean vaikean vuoden jälkeen Suomen taloudessa on vihdoin havaittavissa selviä merkkejä paremmasta. Pitkään jatkunut taantuma näyttää hellittävän otettaan, ja tunnelma niin talousasiantuntijoiden kuin tavallisten kansalaistenkin keskuudessa on kääntymässä hitaasti mutta varmasti aiempaa toiveikkaammaksi, vaikka varovaisuutta yhä tarvitaan matkan varrella.

Käänne parempaan

Talouden suunnan kääntyminen ei ole enää pelkkää toiveajattelua, vaan se näkyy jo konkreettisesti eri mittareissa ja tilastoissa. Alkuvuoden aikana talous on osoittanut selvää piristymistä, ja monet niistä tekijöistä, jotka aiemmin painoivat kehitystä alaspäin, ovat vähitellen alkaneet kääntyä kasvua tukeviksi voimiksi laajalla rintamalla.

Tämä käänne on erityisen tervetullut sellaisen ajanjakson jälkeen, jolloin epävarmuus leimasi lähes kaikkea taloudellista toimintaa maassamme. Nyt kotitaloudet ja yritykset voivat vihdoin katsoa tulevaisuuteen hieman luottavaisemmin, mikä itsessään ruokkii positiivista kierrettä ja rohkaisee niin kulutukseen kuin investointeihinkin.

Ennuste nousi selvästi

Selvin osoitus muuttuneesta tunnelmasta on tuore ennuste, jossa talouden kasvunäkymiä korotettiin huomattavasti aiemmasta. Keskuspankin syksyllä julkaisema arvio nostaa tämän vuoden kasvuennusteen noin puoleentoista prosenttiin, kun vielä kesällä samaa lukua pidettiin selvästi vaatimattomampana ja alle prosentin suuruisena.

Tällainen ennusteen korotus kesken vuoden on vahva signaali siitä, että toipuminen on todellista eikä pelkkää tilastollista heilahtelua. Myös ensi vuoden näkymiä tarkistettiin ylöspäin, mikä viittaa siihen, että kyseessä ei ole vain hetkellinen piikki vaan pikemminkin vakaammalle pohjalle rakentuva ja pidempikestoinen elpyminen.

Vienti vetää kasvua

Yksi tärkeimmistä kasvun moottoreista löytyy maan rajojen ulkopuolelta, sillä juuri vienti on ollut ratkaisevassa roolissa käänteen aikaansaamisessa. Erityisesti tavaravienti on vetänyt hyvin, ja tiettyjen teollisuudenalojen tuotteiden vahva kysyntä maailmalla on tuonut kaivattuja tuloja ja työtä kotimaan talouteen laajalti.

Viennin rinnalla myös yksityiset investoinnit ovat lähteneet kasvuun, mikä kertoo yritysten uskosta tulevaisuuteen ja halusta panostaa tuotantoon. Kun yritykset uskaltavat taas investoida koneisiin, laitteisiin ja uusiin hankkeisiin, se luo pohjaa kestävälle kasvulle ja auttaa koko talouden rattaita pyörimään entistä ripeämmin.

Kotitaloudet ja korot

Kotitalouksien näkökulmasta tilanne on kaksijakoinen, sillä samaan aikaan vaikuttaa sekä myönteisiä että hillitseviä tekijöitä. Toisaalta suomalaisilla on kertyneenä runsaasti säästöjä, ja ostovoiman asteittainen paraneminen tukee yksityistä kulutusta, joka on talouden elpymisen kannalta aivan keskeisessä asemassa tulevina kuukausina.

Toisaalta korkojen kehitys tuo mukanaan omat haasteensa monille velallisille kotitalouksille. Vaikka matalammat korot ovat yleisesti tukeneet toipumista, viitekorkojen mahdollinen lievä nousu voi kasvattaa lainanhoitokuluja etenkin niillä, joiden asuntolaina on sidottu vaihtuvaan korkoon, ja se hillitsee osaltaan kulutusinnokkuutta.

Työmarkkinoiden varjo

Kaiken myönteisen keskellä on kuitenkin yksi selkeä varjo, joka muistuttaa toipumisen keskeneräisyydestä, ja se on työmarkkinoiden tilanne. Työttömyysaste on edelleen korkealla tasolla, noin kymmenessä prosentissa, eikä se lähde laskuun aivan yhtä nopeasti kuin muut talouden mittarit ovat jo kääntyneet parempaan suuntaan.

Ennusteiden mukaan työllisyystilanne alkaa kohentua selvemmin vasta ensi vuonna, kun talouskasvu ehtii vähitellen heijastua myös uusina työpaikkoina. Työttömyys onkin usein niin sanottu jälkijättöinen mittari, joka reagoo talouden käänteisiin viiveellä, joten kärsivällisyyttä tarvitaan ennen kuin paraneminen näkyy palkkapusseissa.

Varovaista optimismia

Vaikka suunta on selvästi oikea, asiantuntijat muistuttavat, ettei riemuun ole vielä täyttä syytä, sillä elpyminen on yhä hauras ja epätasainen. Suurimpana yksittäisenä riskitekijänä pidetään energian hintaa, sillä pitkään jatkuva korkea hintataso voisi syödä kotitalouksien ostovoimaa ja hidastaa käynnistyvää kasvua tuntuvasti.

Myös laajempi kansainvälinen epävarmuus voi heiluttaa vientivetoista taloutta odottamattomilla tavoilla, mikä pitää näkymät herkkinä ulkoisille yllätyksille. Kokonaisuutena kuva on kuitenkin selvästi valoisampi kuin pitkään aikaan, ja Suomi näyttää vihdoin astuvan ulos taantuman varjosta kohti tasaisempaa ja terveempää kasvua.