Amerikkalaiset hematologit haluavat määritellä raudanpuutteen uudelleen. Suomalaiset lääkärit perustelevat, miksi nykyiset viitearvot jättävät potilaat huomiotta.
Ferritiiniarvo 30 mikrogrammaa litraa kohden saattaa jatkossa merkitä raudanpuutetta, vaikka se on toistaiseksi jäänyt viitearvojen yläpuolelle. Amerikan hematologiyhdistys ASH on suositellut tätä rajaa, jotta elimistön varastorauta ehtyisi huomaamatta. Nykyiset rajat jättävät merkittävän osan potilaista käsittelemättä.
Raudanpuute on maailmanlaajuisesti yleisin puutostila, joka vaikuttaa erityisesti naisiin. Potilaan Lääkärilehden mukaan jopa 20 prosenttia maailman naisista kärsii tästä. Suomessa arvioidaan, että yli 500 000 ihmistä sairastaa anemiaa, mutta raudanpuute ilman anemiaa on vielä yleisempää ja piilossa.
Raja-arvojen epätarkkuus
Suomessa ferritiinin viitearvojen alaraja vaihtelee laboratorion mukaan. Aikuisilla naisilla raja on usein 13 tai 15 mikrogrammaa litraa kohden, miehillä 20 tai 30. Tämä epäjohdonmukaisuus hankaloittaa raudanpuutteen tunnistamista. Yksiköt käyttävät eri rajavälejä, mikä tekee vertailusta vaikeaa.
ASH:n mukaan raudanpuutteen rajasta ei ole aiemmin ollut selvää yhteisymmärrystä. Epäjohdonmukaiset viitearvot ja testauskäytännöt ovat olleet esteenä. Yhdistys haluaa yhtenäistää käytäntöä, jotta potilaat saavat hoidon ajoissa. Uudet suositukset ovat selkeä signaali muutoksesta.

Suomalaiset asiantuntijat jakavat mielipiteitä
Itä-Suomen yliopiston kliinisen kemian professori Tuija Männistö kannattaa varovaisesti ASH:n suositusten noudattamista. Hänestä ferritiiniarvoa 30 on perusteltua pitää raudanpuutteen osoittajana. Tämä edellyttää kuitenkin keskustelua terveydenhuoltojärjestelmän toiminnasta. Mitä se tarkoittaisi palveluketjussa? Mitä jatkotutkimuksia potilaalle tulisi?
Neurologian erikoislääkäri Gabriele Sved Terveystalosta on vielä radikaalimpi. Hän nostaisi raja-arvon jopa 50 mikrogrammiin litraa kohden aikuisilla ja raskailla. Riskiryhmillä raja tulisi olla vielä korkeampi. Svedin mukaan nykyiset rajat ovat liian matalat. Tämä tarkoittaisi, että huomattavasti enemmän potilaita saatettaisiin diagnosoida raudanpuutteessa.

Kuka on riskiryhmässä?
ASH suosittelee erityistä raja-arvoa 50 mikrogrammia litraa kohden. Tämä koskee henkilöitä, joilla on runsaat kuukautiset, sekä raskausajan anemiaa sairastavia. Näillä ryhmillä raudan menetys on suurempaa. Korkeampi raja auttaa tunnistamaan puutteen aiemmin. Tämä on kriittistä, sillä raskauden aikana rautavaje voi vaikuttaa sikiön kehitykseen.
Terveyskirjaston mukaan raudanpuutteen yleisin syy on raudan menetys verenvuodon kautta. Kuukautiset ovat yleisin syy naisilla. Miespotilailla verenvuoto voi johtua suoliston sairauksista. Raudanpuute voi johtaa anemiaan, sillä rautaa tarvitaan hemoglobiinin valmistukseen. Puutetta voi esiintyä myös ilman anemiaa, mikä tekee diagnoosista haastavan.

Miksi rautaa tarvitaan?
Rautaa tarvitaan veren punasolujen hemoglobiinin rakentamiseen. Hemoglobiini kuljettaa happea kehoon. Ilman riittävästi rautaa hapen kuljetus heikkenee. Tämä johtaa väsymykseen, hengenahdistukseen ja keskittymisvaikeuksiin. Ferritiini kertoo elimistön varastoraudan tilasta. Matala ferritiini merkitsee, että varastot ovat ehtyneet.
Raudanpuute on usein hiljainen. Oireet voivat olla lieviä, ja potilas voi toimia normaalisti pitkään. Tämä tekee diagnoosista vaikean. Usein raudanpuute havaitaan vasta, kun anemia on jo kehittynyt. Aikaisempi tunnistaminen voisi estää vakavampia oireita. Uudet viitearvot voisivat muuttaa tätä tilannetta.
Mikä muuttuu jatkossa?
Suomessa ei ole vielä tehty päätöstä viitearvojen nostamisesta. Männistön mukaan suositusten noudattaminen edellyttää laajaa keskustelua. Terveydenhuoltojärjestelmä täytyy valmistautua mahdolliseen potilasmäärän kasvuun. Tämä voi rasittaa palveluketjua, jos jatkotutkimuksia ei ole tarpeeksi. Lääkärit tarvitsevat selkeät ohjeet raudanpuutteen hoitoon.
Raudanpuutteen hoito on yksinkertaista, mutta se vaatii aikaa. Raudanvalmisteita otetaan useita kuukausia. Potilaan on noudatettava hoitoa säännöllisesti. Uudet viitearvot voisivat auttaa lääkärijäämään diagnosoimaan potilaat aiemmin. Tämä voisi parantaa potilaiden hyvinvointia ja vähentää anemiaan liittyviä ongelmia. Seuraava askel on selkeä: keskustelun käyminen.
Usein kysytyt kysymykset

Keep subscribing to Onni MäkeläHer next filing reaches you the moment it publishes, on her own subdomain.
Subscribe
