Nuoret syövät liian vähän kasviksia ja liikaa lihaa, paljastaa THL:n tutkimus

Suomalaisnuorten ruokavalio poikkeaa selvästi virallisista ravitsemussuosituksista, käy ilmi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tuoreesta tutkimuksesta. Nuoret syövät liian vähän kasviksia ja kalaa, mutta liikaa lihaa, mikä herättää huolta niin terveyden kuin ympäristön näkökulmasta.

Tulokset perustuvat THL:n tekemään kansalliseen nuorten ravitsemustutkimukseen, joka julkaistiin elokuun lopussa. Tutkimus tarjoaa kattavan kuvan siitä, mitä suomalaiset nuoret todellisuudessa syövät, ja kuinka kaukana heidän ruokavalionsa on virallisista suosituksista.

Liian vähän kasviksia ja marjoja

Tutkimuksen mukaan nuoret syövät liian vähän kasviksia, marjoja ja hedelmiä. Myös täysjyväviljan, palkokasvien ja kalan osuus jää selvästi suosituksia pienemmäksi. Juuri näiden ruoka-aineiden lisääminen olisi keskeistä, jotta nuorten ruokavalio täyttäisi ravitsemussuositusten tavoitteet.

Kasviksia, marjoja ja hedelmiä tulisi suositusten mukaan syödä 500 ja 800 gramman välillä päivässä. Nuoret yltävät keskimäärin vain noin puoleen tästä määrästä. Vielä huolestuttavampaa on, että ainoastaan viisi prosenttia nuorista syö suositellun määrän kasviksia, marjoja ja hedelmiä päivittäin.

Liha maistuu, erityisesti pojille

Lihan kohdalla tilanne on täysin päinvastainen. Nuoret syövät punaista lihaa ja lihavalmisteita selvästi suositeltua enemmän. Erityisen selvästi tämä näkyy pojilla, joista peräti yhdeksän kymmenestä ylittää lihan ja lihavalmisteiden suositellun määrän omassa ruokavaliossaan.

Tytöillä liiallinen lihan syönti on selvästi harvinaisempaa, mutta ei mitenkään poikkeuksellista. Tutkimuksen mukaan noin joka kolmas tyttö syö punaista lihaa ja lihavalmisteita enemmän kuin suositukset sallisivat. Erot tyttöjen ja poikien välillä ovat siis huomattavan suuria.

Erot koulutusasteiden välillä

Tutkimus paljasti myös selviä eroja eri koulutusasteiden välillä. Ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelevat nuoret söivät vähemmän marjoja ja hedelmiä sekä enemmän lihaa ja lihavalmisteita kuin yläkoululaiset ja lukiolaiset. He myös nauttivat muita useammin energiajuomia arjessaan.

Nämä erot kertovat siitä, että terveelliset ruokavalinnat eivät jakaudu tasaisesti nuorten keskuudessa. Koulutustausta näyttää olevan yhteydessä siihen, kuinka lähellä nuoren ruokavalio on suosituksia, mikä on tärkeä havainto terveyserojen kaventamisen kannalta myös tulevaisuudessa.

Tutkijan huoli ja suositus

THL:n erikoistutkija Peppi Haario korostaa tiedotteessa tarvetta suunnata nuorten ruokavaliota terveellisempään suuntaan. Sekä terveyden että ympäristön kannalta nuoria tulisi hänen mukaansa kannustaa syömään enemmän kasviksia, marjoja ja hedelmiä, täysjyväviljaa, palkokasveja ja kalaa.

Ympäristönäkökulman esiin nostaminen kertoo siitä, että ruokavalinnoilla katsotaan olevan merkitystä terveyden lisäksi myös ympäristön kannalta. Nuorten ravitsemus ei siis ole pelkästään yksilön asia, vaan sillä nähdään olevan laajempaakin yhteiskunnallista ja ekologista ulottuvuutta.

Näin tutkimus tehtiin

Tutkimuksen aineisto kerättiin lukuvuonna 2024-2025. Nuorten ruoankäyttöä selvitettiin haastattelemalla yhteensä 1 975 nuorta heidän syömisistään, minkä lisäksi taustatietoja koottiin erillisellä kyselyllä, johon vastasi 1 839 nuorta eri puolilta Suomea.

Tutkimukseen osallistuneet nuoret olivat iältään 12 ja 20 vuoden välillä. Näin laaja aineisto antaa kohtalaisen luotettavan kuvan suomalaisnuorten ruokailutottumuksista, ja tekee tuloksista merkittäviä sekä terveydenhuollon että koulujen ruokakasvatuksen näkökulmasta.

Miksi tällä on merkitystä

Nuoruudessa omaksutuilla ruokailutottumuksilla voi olla pitkäaikaisia vaikutuksia, sillä monet tavat kantavat aikuisuuteen saakka. Siksi tieto siitä, että suuri osa nuorista jää kauas ravitsemussuosituksista, on tärkeä signaali niin perheille, kouluille kuin päättäjillekin.

THL:n tutkimus piirtää selvän kuvan tilanteesta: suomalaisnuorten ruokavaliossa on parantamisen varaa, erityisesti kasvisten, marjojen, hedelmien ja kalan osalta. Tulokset alleviivaavat tarvetta tukea nuoria terveellisempien ruokavalintojen tekemisessä niin kotona kuin kouluissa.