Sauna ei ole pelkkaa lammin: uusi tutkimus valottaa loylyn terveyshyotyja

Harva asia on suomalaisille yhta pyha kuin sauna. Se on paikka, jossa rentoudutaan, puhdistaudutaan ja hiljennytaan, mutta myos tila, jossa juhlitaan ja tehdaan jopa paatoksia. Pitkaan saunomista on pidetty ennen kaikkea nautintona ja perinteena, mutta nyt tiede on yha vahvemmin sita mielta, etta loylyilla on myos aitoja ja mitattavia vaikutuksia terveyteemme. Kyse ei siis ole pelkasta lammosta ja hyvasta olosta.

Kansakunnan sydan

Jotta saunan merkityksen ymmartaa, kannattaa katsoa muutamaa lukua. Arvioiden mukaan Suomessa on yli kolme miljoonaa saunaa, vaikka koko maan vakiluku on vain noin viisi miljoonaa ihmista. Toisin sanoen saunoja on lahes yhta paljon kuin asukkaita, mika kertoo omaa kieltaan siita, kuinka syvalle tama tapa on juurtunut kansakunnan arkeen, kulttuuriin ja koko elamantapaan sukupolvesta toiseen.

Saunaa on perinteisesti pidetty myos eraanlaisena tasa-arvon tilana. Loylyissa arvot ja asemat jaavat oven taakse, ja kaikki istuvat samalla lauteella yhdenvertaisina, alastomuudessaan samanlaisina. Sauna on ollut paikka, jossa vauvasta vaariin kokoonnutaan yhteen, hiljennytaan ja jaetaan yhteisia hetkia. Juuri tama sosiaalinen ja henkinen ulottuvuus tekee saunasta paljon enemman kuin pelkan peseytymispaikan, ja se selittanee osaltaan, miksi tapa on sailynyt niin elinvoimaisena lapi vuosisatojen.

Sydamen ystava

Erityisen kiinnostavia ovat saunan yhteydet sydan- ja verisuoniterveyteen. Vuonna 2015 arvostetussa JAMA Internal Medicine -julkaisussa ilmestyi tutkimus, jossa seurattiin yli kahtatuhatta kolmeasataa suomalaista miesta noin kahdenkymmenen vuoden ajan. Tulokset olivat huomionarvoisia, silla nelja tai jopa seitseman kertaa viikossa saunoneilla havaittiin selvasti pienempi riski sairastua ja kuolla sydansairauksiin verrattuna niihin, jotka kavivat saunassa vain kerran viikossa.

Kyseisessa tutkimuksessa riskin lasku oli merkittava, jopa neljankymmenen ja kuudenkymmenen prosentin luokkaa. Sittemmin useat muut tutkimukset ovat vahvistaneet naita havaintoja sydanterveyden osalta. Niiden mukaan saannollinen saunominen voi olla yhteydessa muun muassa matalampaan verenpaineeseen, parempiin kolesteroliarvoihin seka valtimoiden joustavuuteen, eli moniin sellaisiin tekijoihin, jotka ovat keskeisia sydamen hyvinvoinnille.

Uusi tutkimus loylysta

Aivan tuore tutkimus tuo saunan terveysvaikutuksiin kokonaan uuden nakokulman. Siina seurattiin viittakymmentayhta aikuista, seka naisia etta miehia, joiden keski-ika oli noin viisikymmenta vuotta. Osallistujat viettivat puoli tuntia noin seitsemankymmenenkolmen asteen loylyissa, ja tuona aikana heidan kehonlampotilansa nousi keskimaarin runsaasta kolmestakymmenestakuudesta asteesta yli kolmeenkymmeneenkahdeksaan asteeseen. Muutos oli siis selva mutta hallittu.

Kiinnostavinta oli se, mita kehon sisalla tapahtui. Tutkimuksen mukaan saunominen sai liikkeelle immuunijarjestelman soluja, silla veren valkosolujen kokonaismaara kasvoi selvasti. Erityisesti neutrofiilit ja lymfosyytit lisaantyivat valittomasti loylyjen jalkeen. Tutkijoiden johtopaatos oli, etta akuutti suomalainen saunominen todella panee immuunisolut liikkeelle, ja etta lampostressi voi osaltaan selittaa saunan tunnettuja terveyshyotyja.

Tutkijat tarkastelivat myos niin sanottuja sytokiineja, eli viestimolekyyleja, joiden avulla immuunijarjestelman solut viestivat keskenaan. Kolmestakymmenestaseitsemasta mitatusta sytokiinista saunominen vaikutti merkittavasti vain muutamaan, mutta kehon lampotilan muutoksen ja useiden sytokiinien valilla havaittiin sen sijaan selvia yhteyksia. Kiinnostavaa oli myos se, ettei valkosolujen maaran kasvu selittynyt pelkastaan veriplasman tilavuuden muutoksilla, vaan kyse nayttaa olevan aidosta immuunivasteesta.

Mieli mukana

Saunan hyodyt eivat rajoitu pelkastaan kehoon, vaan ne ulottuvat myos mieleen. Kasvavan tutkimusnaytoon perusteella saannollinen saunominen saattaa lievittaa ahdistuksen ja masennuksen oireita. Monelle tama ei tule yllatyksena, silla lammin loyly, hetken pysahtyminen ja arjen kiireista irrottautuminen tuntuvat lahes vaistamatta rauhoittavan mielta. Sauna tarjoaa harvinaisen tilan, jossa saa vain olla, ilman puhelinta ja suorittamista.

Miten saunoa fiksusti

Vaikka sauna on terveellinen, kannattaa muistaa myos kohtuus ja oman kehon kuuntelu. Nesteytys on tarkeaa, silla loylyissa hikoillaan runsaasti, ja onkin viisasta juoda vetta seka saunomisen aikana etta sen jalkeen. Edella mainitussa tuoreessa tutkimuksessakin osallistujille tarjottiin nestetta koko prosessin ajan. Liiallista kuumottelua tai kilpailua siita, kuka kestaa kauimmin, kannattaa sen sijaan valttaa.

On myos hyva pitaa mielessa, ettei sauna sovi kaikille kaikissa tilanteissa. Esimerkiksi raskaana olevien, sydansairaiden tai muutoin perussairaita potevien on syyta keskustella laakarin kanssa sopivasta saunomisesta. Sauna ei myoskaan ole mikaan ihmelaake, joka korvaisi terveelliset elamantavat, vaan pikemminkin arvokas lisa monipuoliseen ja tasapainoiseen hyvinvoinnin kokonaisuuteen.

Perinne ja tiede kohtaavat

Kaiken kaikkiaan on kiehtovaa nahda, kuinka vuosisatoja vanha perinne saa nyt tuekseen modernin tieteen. Se, minka suomalaiset ovat vaistonvaraisesti tienneet jo kauan, saa vahvistusta tutkimustuloksista laboratorioissa ja sairaaloissa. Sauna ei ole vain lammin huone, vaan osa kansallista sielunmaisemaa, jolla nayttaa olevan aidosti myonteinen vaikutus seka kehoon etta mieleen. Loyly on siis paitsi nautinto, myos investointi omaan terveyteen.