Kajaanista Jyväskylään: näin alueelliset pelihubit synnyttävät Suomen uudet pelistudiot

Suomi tunnetaan maailmalla pelialan suurvaltana, joka lyö selvästi kokoaan suuremmin. Julkisuudessa huomio kohdistuu useimmiten suuriin nimiin ja niiden menestystarinoihin, mutta itse menestyksen takana on paljon hiljaisempi rakenne, jota harva pysähtyy tarkastelemaan.

Tämä rakenne on maan kattava verkosto alueellisia pelihubeja ja inkubaattoreita. Tietojen mukaan keskeisiä pelinkehityksen tukielementtejä löytyy useilta paikkakunnilta, joihin kuuluvat Kajaani Game City, Espoo Game Lab, LGIN Helsingissä, Tampere Game Hub, Qvarken Game Lab Pohjanmaalla sekä EXPA Jyväskylässä.

Hajautettu peliteollisuus

Suomen peliala ei ole keskittynyt yhteen kaupunkiin, vaikka pääkaupunkiseutu onkin selvästi suurin keskittymä. Raporttien mukaan Helsingin, Espoon ja Vantaan alueella toimii lähes puolet maan aktiivisista studioista, yhteensä noin 127 yritystä, mikä tekee siitä alan kiistattoman sydämen.

Kartta on kuitenkin monipuolinen. Tietojen mukaan Tampereella toimii 39 studiota, Oulussa 22 ja Turussa 17, kun taas Jyväskylässä niitä on 12, Kajaanissa 8 ja Kotkassa 7. Tämä maantieteellinen hajautuminen on kansainvälisesti poikkeuksellista ja pitää alan elinvoimaisena myös pääkaupunkiseudun ulkopuolella.

Kajaani: pohjoinen edelläkävijä

Yksi verkoston vanhimmista solmukohdista sijaitsee kaukana etelän kasvukeskuksista. Kajaanin hubilla on tietojen mukaan ollut aktiivinen yhteisö jo vuodesta 2011, ja sitä tukee Suomen ensimmäinen akateeminen pelialan koulutus, joka pyrkii pysymään ajan tasalla alan nopeasti muuttuvien trendien kanssa.

Kajaanin vahvuus ei ole pelkkä opetus vaan koko polku ideasta yritykseksi. Sen inkubaattori- ja kiihdyttämöohjelmat pyrkivät muuttamaan pelitiimit toimiviksi liiketoiminniksi, ja kehittäjäystävällinen yhteisö tarjoaa yhteyksiä globaalin peliteollisuuden asiantuntijoihin huolimatta siitä, että studioita on paikkakunnalla vasta kahdeksan.

Tampere ja inkubaattorin voima

Pääkaupunkiseudun jälkeen maan toiseksi suurin peliklusteri sijaitsee Tampereella. Tietojen mukaan Tampereen seudulla toimii yli 30 vakiintunutta yritystä sekä useita startup-tiimejä, ja ala työllistää alueella reilusti yli 200 ammattilaista, mikä tekee siitä merkittävän keskuksen Helsingin rinnalla.

Tampere Game Hub isännöi Finnish Game Incubator -ohjelmaa, joka auttaa aloittelevia pelitiimejä perustamaan studioita eri puolille Suomea. Malli ei siis palvele vain omaa kaupunkiaan vaan toimii kansallisena moottorina, joka madaltaa kynnystä siirtyä harrastuksesta ammattimaiseen yritystoimintaan.

Jyväskylä ja Unreal Enginen koulutus

Keski-Suomessa tarina alkoi ruohonjuuritasolta. EXPA on tietojen mukaan järjestänyt pelinkehittäjien tapaamisia Jyväskylässä jo vuodesta 2012, ja vuonna 2013 voimat yhdistettiin IGDA Finlandin hubien kanssa, jotta paikallista pelialan yhteisöä saatiin houkuteltua ja tuettua entistä järjestelmällisemmin.

Jyväskylällä on myös yksi harvinainen erikoisuus. Tietojen mukaan EXPA on Suomen ainoa Unreal Authorized Training Center ja samalla koko maailman pohjoisin, ja se tarjoaa kysyttyä Unreal Engine -koulutusta yhteistyössä Epic Gamesin kanssa, mikä kytkee paikallisen osaamisen suoraan yhteen alan tärkeimmistä työkaluista.

Ruohonjuuritaso ja game jamit

Ammattimaisen alan alle rakentuu laaja harrastajapohja, joka näkyy erityisen selvästi peleihin keskittyvissä tapahtumissa. Tietojen mukaan vuoden 2025 Finnish Game Jamissa syntyi peräti 325 peliä, ja mukana oli 1 088 osallistujaa 23 eri paikkakunnalla, mikä kertoo poikkeuksellisen elävästä tekemisen kulttuurista.

Suomen osuus on globaalisti huomattava. Tietojen mukaan lähes kymmenen prosenttia koko maailman Global Game Jam -osallistujista tuli Suomesta, ja maa on ensimmäisenä maailmassa tapahtumassa tehtyjen pelien määrässä asukasta kohden. Taustalla vaikuttaa IGDA Finland, jolla on tietojen mukaan 18 aktiivista paikallista hubia.

Uusi sukupolvi nousee

Tämä rakenne näkyy myös tuoreissa luvuissa. Neogamesin tietojen mukaan viimeisen kolmen vuoden aikana on syntynyt peräti 75 uutta pelialan startup-yritystä, mikä kertoo alan jatkuvasta uudistumiskyvystä ja siitä, että uusia tekijöitä astuu jatkuvasti kentälle vanhojen rinnalle.

Tekemisen määrä on runsasta myös valmiissa tuotteissa. Tietojen mukaan suomalaiset kehittäjät julkaisivat vuonna 2025 arviolta noin 60 uutta kaupallista peliä, mikä osoittaa, ettei kyse ole pelkästä kokeilusta vaan jatkuvasta virrasta markkinoille päätyviä pelejä.

Kun kaikki tämä lasketaan yhteen, Suomen pelimenestys näyttää vähemmän onnenkantamoiselta ja enemmän pitkäjänteisen rakentamisen tulokselta. Hubit, inkubaattorit, koulutus ja tapahtumat muodostavat yhdessä osaamisen ketjun, joka syöttää alalle uusia tiimejä vuosi toisensa jälkeen ja pitää pienen maan poikkeuksellisen suuren äänen elossa.