Ilmastovuosikertomus 2026 kertoo, että Suomen nettopäästöt vähenivät kuusi prosenttia edellisvuodesta. Tuuli ja ydinvoima syrjäyttivät fossiilista sähköntuotantoa, mutta maankäyttö on yhä suuri haaste.
Suomen ilmastotyössä on otettu jälleen askel eteenpäin, mutta matka tavoitteisiin on yhä pitkä. Tuore ilmastovuosikertomus piirtää kuvan maasta, jossa päästöt vähenevät tasaisesti, samalla kun asiantuntijat muistuttavat, ettei saavutettu edistys vielä riitä kunnianhimoisten tavoitteiden saavuttamiseen.
Ympäristöministeriön julkaiseman Ilmastovuosikertomus 2026:n mukaan Suomen nettopäästöt vähenivät kuusi prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Luku kertoo, että suunta on oikea, vaikka raportti korostaa samaan hengenvetoon, että työtä tarvitaan vielä kaikilla sektoreilla.
Päästöt laskivat kaikilla sektoreilla
Vähennys jakautui tasaisesti eri lohkoille. Päästökauppasektorin päästöt laskivat yksitoista prosenttia, taakanjakosektorilla lasku oli viisi prosenttia ja maankäyttösektorilla kolme prosenttia. Se, että kaikki kolme aluetta kehittyivät samaan suuntaan, on raportin mukaan myönteinen merkki.
Kokonaiskuva on siis rohkaiseva, sillä myönteinen kehitys ei nojaa yhteen ainoaan sektoriin. Kun päästöt vähenevät samanaikaisesti niin teollisuudessa, liikenteessä kuin maankäytössäkin, muutos on vakaammalla pohjalla kuin yksittäisten alojen heilahteluihin perustuva lasku.
Sähköntuotanto puhdistuu
Selkein muutos näkyy sähköntuotannossa. Raportin mukaan tuuli ja ydinvoima ovat jo lähes kokonaan syrjäyttäneet fossiilisen tuotannon. Tämä on merkittävä käänne maalle, joka on pitkään tasapainoillut energiaomavaraisuuden ja ilmastotavoitteiden välillä.
Fossiilisten polttoaineiden käyttö väheni laajemminkin. Kivihiilen käyttö loppui keväällä 2025, ja samalla turpeen, öljyn ja maakaasun kulutus supistui. Lämmöntuotannossa puolestaan kasvavat sähkökattilat, hukkalämpö ja bioenergia, jotka korvaavat vanhoja ratkaisuja.
Maankäyttö on yhä haaste
Kaikki ei kuitenkaan ole ongelmatonta. Maankäyttösektoria kuvataan raportissa yhä merkittäväksi päästölähteeksi, ja erityisesti metsien hiilinielu on pienentynyt viime vuosina. Tämä on huolestuttava kehityssuunta maassa, jossa metsillä on perinteisesti ollut suuri rooli hiilen sitojana.
Toisaalta joukossa on myönteisiäkin uutisia. Maatalousmaan päästöt vähenivät, ja puutuotteisiin sitoutuva hiilinielu kasvoi. Nämä muutokset osoittavat, että maankäytön kokonaisuus on monimutkainen ja siihen vaikuttavat monet samanaikaiset tekijät.
Tavoitteena hiilineutraalius 2035
Suomi tavoittelee ilmastolain mukaan hiilineutraaliutta vuoteen 2035 mennessä. Kuten raportti muistuttaa, aikaa on jäljellä alle kymmenen vuotta, mikä tekee jokaisesta vuodesta ja jokaisesta päätöksestä aiempaa tärkeämmän kokonaistavoitteen kannalta.
Ilmasto- ja ympäristöministeri Sari Multalan hallinnonalan raportti korostaa, että lisää työtä tarvitaan kaikilla sektoreilla sekä kansallisten että Euroopan unionin ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi. Edistys ei siis ole tekosyy hidastaa tahtia.
Mitä raportti kertoo
Kokonaisuutena raportti kertoo maasta, joka etenee oikeaan suuntaan mutta joutuu ratkaisemaan vaikean yhtälön. Energiantuotannon puhdistuminen on selkeä voitto, mutta samaan aikaan hiilinielujen heikkeneminen uhkaa syödä osan saavutetusta hyödystä pois.
Suomalaisille viesti on kaksijakoinen mutta selkeä. Suunta on lupaava ja päästöt laskevat, mutta hiilineutraaliuden saavuttaminen vaatii johdonmukaisia toimia niin energiassa, liikenteessä kuin metsien ja maankäytön hoidossakin tulevina vuosina.
Seuraan aihetta tuulivoima ja tämä auttaa.