Metsähallitus ennallistaa vuonna 2026 valtion suojelualueilla noin 1 300 hehtaaria soita, parantaa 21 kilometriä puroja ja hoitaa 6 000 hehtaaria perinnebiotooppeja uhanalaisten lajien tukemiseksi.
Suomen luonnon monimuotoisuuden vaaliminen saa vuonna 2026 uutta vauhtia. Valtion suojelualueilla käynnistyy laaja ennallistamistyö, jonka tavoitteena on palauttaa soita, puroja ja metsiä lähemmäs niiden luonnontilaa eri puolilla maata.
Työtä johtaa Metsähallitus, joka vastaa valtion omistamien suojelualueiden hoidosta. Viraston suunnitelmat kattavat monenlaisia toimia, ja niiden tarkoituksena on vahvistaa uhanalaisten lajien elinympäristöjä ja koko luonnon toimintaa.
Soiden ja purojen ennallistaminen
Yksi työn painopisteistä on vesiluonnon kunnostaminen. Metsähallitus aikoo ennallistaa noin 1 300 hehtaaria soita, parantaa noin 21 kilometriä puroja ja kunnostaa yhteensä yhdeksän lähdettä valtion luonnonsuojelualueilla.
Soiden ennallistaminen on erityisen tärkeää, sillä ojitukset ovat vuosikymmenten aikana muuttaneet monia alueita. Vesitalouden palauttaminen auttaa paitsi suoluontoa myös sitoo hiiltä ja tukee koko ympäröivän ekosysteemin toimintaa.
Metsien hoito ja uhanalaiset lajit
Myös metsien hoitoon panostetaan monin tavoin. Metsähallitus aikoo käyttää kulotusta eli hallittua polttamista noin 172 hehtaarilla, mikä auttaa monia palaneesta puusta riippuvaisia uhanalaisia lajeja säilymään elinvoimaisina.
Lisäksi virasto hoitaa noin 6 000 hehtaaria perinnebiotooppeja, kuten niittyjä ja hakamaita. Näitä arvokkaita ympäristöjä ylläpidetään muun muassa laidunnussopimusten ja erilaisten yhteistyökumppanuuksien avulla eri puolilla maata.
Vieraslajien torjunta
Osana työtä Metsähallitus poistaa vieraslajeja suojelluilta alueilta. Vieraslajit voivat syrjäyttää alkuperäistä lajistoa, joten niiden torjunta on tärkeä osa luonnon monimuotoisuuden turvaamista pitkällä aikavälillä.
Esimerkkejä eri puolilta maata
Konkreettisia hankkeita on käynnissä ympäri Suomea. Pohjois-Pohjanmaalla Livojoella avataan vanhoja kuivuneita uomia noin seitsemän hehtaarin alalla, rakennetaan noin 500 kutupaikkaa vaelluskaloille ja kunnostetaan noin seitsemän kilometriä puroja.
Tiilikkajärven kansallispuiston laajennusalueilla ennallistetaan noin 128 hehtaaria soita ja parannetaan kolmea puroa, joiden yhteispituus on noin kaksi kilometriä. Hämeessä puolestaan täytetään ja padotaan ojia Kalevansuon puustoisella suolla noin 35 hehtaarin alueella.
Kansallispuistojen verkosto
Ennallistamistyö nojaa Suomen laajaan suojelualueiden verkostoon. Maassa on kaikkiaan 40 kansallispuistoa, joiden yhteispinta-ala on noin 1 003 300 hehtaaria, ja ne muodostavat maan luonnonsuojelun selkärangan.
Miksi työ on tärkeää
Ennallistamisen tarve on suuri, sillä Suomen metsät, suot ja rannikot heikkenevät monin paikoin nopeammin kuin ne ehtivät palautua. Luonnon monimuotoisuuden turvaaminen vaatiikin jatkuvia ja pitkäjänteisiä toimia tulevina vuosina.
Asiantuntijat muistuttavat, että ilman lisätoimia osa maan viimeisistä luonnontilaisista metsistä voi olla vaarassa tulevina vuosikymmeninä. Siksi juuri tämänkaltaisilla kunnostushankkeilla on suuri merkitys tulevaisuuden kannalta.
Vuoden 2026 ennallistamistyö on osoitus siitä, että luonnon tilaa voidaan aktiivisesti parantaa. Palauttamalla soita, puroja ja metsiä lähemmäs luonnontilaa Suomi pyrkii turvaamaan monimuotoisen luontonsa myös tuleville sukupolville.
Opin paljon aiheesta suot täällä.