avalw
NATURE · FI

Valkoposkihanhien ennätyssyksy: kun Suomen yllä lentää yli puoli miljoonaa muuttolintua

Siiri Saarinen Siiri Saarinen siirisaarinen.avalw.com · 217 reads Respect0 Save Share Read only
READS0live count PUBLISHED17 Sept2026 READING TIME2 min479 words LANGUAGEFinnish
AI CITATIONS? Gathering data

Syksyllä Suomen ylle nousee yksi luonnon suurimmista näytöksistä. Yli puoli miljoonaa valkoposkihanhea on tänä vuonna saapunut maahan ennätyksellisen aikaisin, ja niiden mukana taivaan täyttävät kurjet, harmaahanhet ja muut muuttolinnut matkalla kohti etelää.

Syyskuun viileinä aamuina Suomen yllä tapahtuu jotain, mitä ei voi olla huomaamatta. Korkealta kuuluu katkonaista ääntelyä, ja kun nostaa katseensa ylös, näkee pitkiä lintujonoja liukumassa kohti etelää. Tämä on syysmuutto, yksi pohjoisen luonnon suurenmoisimmista ja liikuttavimmista näytöksistä.

Puoli miljoonaa siipeä

Tänä syksynä näky on ollut poikkeuksellisen valtava. Arvioiden mukaan yli puoli miljoonaa valkoposkihanhea on kerääntynyt Suomeen, ja pelkästään Pohjois-Karjalan pelloille on laskeutunut yli kaksisataatuhatta lintua yhtä aikaa. Tällaisia määriä ei ole totuttu näkemään, ja ne ovat hämmästyttäneet myös kokeneet lintuharrastajat.

Karkeasti arvioiden noin puolet koko Barentsinmeren valkoposkihanhikannasta, joka käsittää lähes puolitoista miljoonaa lintua, oleskelee juuri nyt Itä- ja Etelä-Suomessa. Suuri osa näistä linnuista on matkalla arktisilta pesimäalueiltaan kohti lämpimämpää talvea Länsi-Euroopassa.

Auran muoto taivaalla

Suuret linnut, kuten hanhet ja kurjet, eivät lennä sekavana parvena vaan järjestäytyvät tarkkaan auramuodostelmaan, siihen tuttuun vinoon jonoon. Muoto ei ole sattumaa: edellä lentävän linnun siivenkärki synnyttää nostetta, joka auttaa perässä tulevaa säästämään voimiaan pitkällä matkalla.

Jonon kärjessä lentäminen on raskainta, joten linnut vaihtavat vuoroja keskenään. Kun tällainen muodostelma ylittää kylän tai kaupungin, sen ääntely kantaa kauas ja saa ohikulkijat pysähtymään. Monelle suomalaiselle juuri tämä ääni on syksyn todellinen merkki.

Valkoposkihanhi, pohjoisen tulokas

Muuttolintujen parvi lentää klassisessa auramuodostelmassa syystaivaalla. Suuret linnut kuten hanhet ja kurjet säästävät energiaa asettumalla peräkkäin vinoon jonoon.
Muuttolintujen parvi lentää klassisessa auramuodostelmassa syystaivaalla. Suuret linnut kuten hanhet ja kurjet säästävät energiaa asettumalla peräkkäin vinoon jonoon.

Valkoposkihanhi on suhteellisen tuore tulokas Suomen luonnossa. Mustavalkoinen, pienikokoinen hanhi levittäytyi maahamme pesimälinnuksi vasta vuosikymmenten kuluessa, ja nykyään sen määrät ovat kasvaneet voimakkaasti. Muuttoaikaan kotimaisten lintujen joukkoon liittyy myös Venäjän arktisilla alueilla pesineitä hanhia.

Syys- ja lokakuussa nämä linnut lepäävät ja ruokailevat Etelä-Suomen viljelyalueilla kerätäkseen rasvavarastoja ennen pitkää matkaa. Avoimet pellot tarjoavat runsaasti ravintoa, ja siksi hanhet suosivat juuri maatalousmaisemaa levähdyspaikkoinaan ennen jatkomatkaa.

Matka kohti etelää

Suomessa tankattuaan hanhet jatkavat vaiheittain kohti talvehtimisalueitaan Länsi-Euroopassa, muun muassa Alankomaiden, Saksan ja Britannian rannikoille. Matka taittuu useissa etapeissa, ja linnut turvautuvat matkan varrella tuttuihin, turvallisiin levähdyspaikkoihin sukupolvesta toiseen.

Valkoposkihanhet eivät ole ainoita taivaan täyttäjiä. Samaan aikaan etelään suuntaavat myös kurjet, harmaahanhet, metsähanhet ja lukemattomat pikkulinnut. Parhaimmillaan yhden syyspäivän aikana pään yllä voi liikkua miljoonia lintuja, jotka kaikki noudattavat samaa ikiaikaista vaistoa.

Kun runsaus muuttuu ristiriidaksi

Hanhien valtava määrä ei ole pelkkää iloa. Kun tuhannet linnut laskeutuvat samalle pellolle, ne voivat syödä oraita ja aiheuttaa viljelijöille todellisia tappioita. Kaupungeissa taas hanhilaumat valtaavat puistoja ja nurmikoita, mikä on herättänyt keskustelua siitä, miten runsaan kannan kanssa opitaan elämään.

Ratkaisuja etsitään jatkuvasti, karkotuskeinoista korvausjärjestelmiin ja pelloille varattuihin ruokailualueisiin. Kyse on tasapainosta: samat linnut, jotka ilahduttavat lintuharrastajaa, voivat olla riesa viljelijälle, ja molemmat näkökulmat ovat aitoja ja ymmärrettäviä.

Silmät ja korvat auki

Lintujärjestö BirdLife Suomi ja alueelliset viranomaiset seuraavat muuton etenemistä tarkasti ja kokoavat havaintoja ympäri maata. Tieto siitä, milloin ja missä suuret parvet liikkuvat, auttaa niin tutkijoita kuin viljelijöitäkin varautumaan tulevaan paremmin.

Ilmaston lämmetessä muuton ajoitus on paikoin muuttunut, ja osa linnuista viipyy pohjoisessa aiempaa pidempään. Juuri siksi tämän syksyn ennätykselliset ja varhaiset määrät kiinnostavat tutkijoita: ne kertovat jotain siitä, miten luonto sopeutuu muuttuvaan maailmaan.

Katse ylös

Seuraavan kerran kun kuulet syksyisenä päivänä korkealta kantautuvaa ääntelyä, pysähdy hetkeksi ja katso ylös. Saatat nähdä sadoittain hanhia liukumassa auran muodossa kohti etelää, ikivanhalla matkalla, joka on jatkunut kauan ennen meitä. Minulle se on joka syksy muistutus siitä, että olemme osa suurta, liikkuvaa luontoa.

0 responses
No responses yet. Be the first to add one.
Siiri Saarinen
Follow this desk
Siiri Saarinen
Create a free account to follow Siiri Saarinen. New stories land in your feed, and you can save any of them to your own reading lists.
Your library & lists →
Siiri Saarinen
WRITTEN BY THE AUTHOR
Siiri Saarinen 2026-09-17 · 2 min read · 0 reads
View profile →
VERIFY THIS STORY
ASK AI
Siiri Saarinen Keep following Siiri SaarinenHer next filing reaches you the moment it publishes, on her own subdomain.
Up next
More
Statistics Search Become a creator Alliances About Terms Privacy