Kun pakkanen puree ja lumi peittää metsän, puut näyttävät vaipuvan kuolonuneen. Todellisuudessa ne käyvät hiljaista taistelua hengissä pysymisestä: lehtipuut pudottavat lehtensä, havupuut säilyttävät neulasensa ja solujen sisällä sokeri toimii pakkasnesteenä. Miten puut selviävät pohjoisen ankarasta
Kun ensimmäiset pakkaset saapuvat ja lumi peittää maiseman, luonto näyttää vaipuvan syvään uneen. Puut seisovat paikoillaan paljaina tai lumen painamina, aivan kuin ne eivät eläisi enää lainkaan. Todellisuudessa niiden sisällä käydään hiljaista taistelua hengissä pysymisestä, ja sen voittamiseksi puut turvautuvat todella hämmästyttäviin keinoihin.
Talvi on puille kuolemanvaara
Meille ihmisille pakkanen tarkoittaa lähinnä kylmää, mutta puulle se on suoranainen hengenvaara. Talvella maa jäätyy kovaksi, eivätkä juuret saa siitä enää vettä, joten puu on jatkuvasti kuivumisen uhan alla, vaikka lunta olisikin kaikkialla sen ympärillä.
Vielä vaarallisempaa on kuitenkin se, mitä tapahtuu puun soluissa. Jos solujen sisällä oleva vesi jäätyy, se muodostaa teräviä jääkiteitä, jotka puhkovat solun seinämät ja tuhoavat sen lopullisesti. Juuri tämän estäminen on puun talvenkestävyyden kaikkein suurin haaste.
Lehtipuiden nerokas ratkaisu
Lehtipuut ratkaisevat ongelman näyttävästi jo syksyllä, kun ne pudottavat kaikki lehtensä. Vaikka paljas puu näyttää elottomalta, kyseessä on tarkkaan harkittu selviytymiskeino, sillä lehdet haihduttaisivat talvella arvokasta vettä, jota jäätyneestä maasta ei enää saa korvaavaksi.
Lehtien varistamisen jälkeen puu vaipuu syvään lepotilaan, jossa sen aineenvaihdunta ja kasvu hidastuvat lähes pysähdyksiin. Tänä aikana puu elää kesän ja alkusyksyn aikana keräämänsä sokerin ja varastojen turvin, kunnes kevät jälleen herättää sen henkiin.
Havupuiden toinen tie

Havupuut, kuten männyt ja kuuset, ovat valinneet aivan toisenlaisen tien, sillä ne säilyttävät neulasensa läpi koko vuoden. Neulanen on itse asiassa nerokkaasti muotoiltu, sillä sen pieni pinta-ala, vahamainen pinta ja pihka suojaavat sitä pakkaselta ja estävät veden haihtumista.
Lisäksi neulasen ilmaraot eivät sijaitse aivan pinnalla, vaan syvennyksissä neulasen sisällä, mikä luo niiden ympärille tyynen ilmataskun. Koska liikkumaton ilma haihduttaa vettä paljon hitaammin kuin tuulinen, havupuu menettää talvella vain hyvin vähän kallisarvoista kosteutta.
Sokeria pakkasnesteeksi
Puiden todella hämmästyttävä temppu tapahtuu kuitenkin näkymättömissä, aivan solujen sisällä. Syksyn edetessä puu alkaa koota soluihinsa runsaasti sokeria ja erityisiä suojaavia aineita, jotka toimivat samalla tavalla kuin auton jäähdyttimessä käytettävä pakkasneste.
Nämä aineet laskevat solunesteen jäätymispistettä ja vähentävät solun sisään syntyvien tuhoisien jääkiteiden määrää. Näin puu pystyy kestämään jopa kovia pakkasia ilman, että sen elävät solut vaurioituvat, ja pohjoisen puut selviävät tällä tavoin monen kymmenen asteen pakkasesta.
Vesi ulos soluista
Sokerin lisäksi puilla on vielä yksi ovela keino, jolla ne suojaavat itseään sisältäpäin. Ne siirtävät osan solujen sisällä olevasta vedestä solujen väliseen tilaan, jonne mahdollinen jää voi muodostua tekemättä vahinkoa itse eläville soluille.
Samalla puu pääsee eroon ylimääräisestä vedestä, jota se ei lepotilassa juurikaan tarvitse, joten soluihin jää selvästi vähemmän jäätyvää nestettä. Mitä vähemmän vettä solun sisällä on, sitä pienempi on vaara, että tappavat jääkiteet pääsevät ylipäätään syntymään.
Kuori ja kevään odotus
Puun uloin suoja on sen kuori, joka toimii kuin lämmin takki eristäen herkät sisäosat pakkasen ja äkillisten lämpötilanvaihteluiden aiheuttamilta vahingoilta. Paksu kuori suojaa runkoa myös halkeilulta, jota kova pakkanen voisi muuten aiheuttaa.
Kun kevät vihdoin koittaa ja päivät pitenevät, puu havahtuu vähitellen lepotilastaan ja alkaa jälleen kuljettaa vettä ja ravinteita. Näin se on selvinnyt taas yhdestä ankarasta talvesta, hiljaa ja huomaamatta, tarjoten meille vaikuttavan esimerkin luonnon sitkeydestä.

Keep subscribing to Siiri SaarinenHer next filing reaches you the moment it publishes, on her own subdomain.
Subscribe
